Koska helmikuun alussa tuli muutto uuteen kämppään (joka on kiva + uuni, jee!) ja koska ei tässä uudessa kämpässä ole vielä(kään) nettiä, on ollut pakko totuttautua netittömyyteen. Onneksi sentään puhelimen netillä saa hoidettua tärkeimpiä asioita (=Facebook) ja lähellä on yliopiston kirjasto, jonka langatonta nettiä voi häikäilemättömästi käyttää muuhun kuin opiskeluun. Buahahahahaa. Ongelmallisinta on ollut se, miten saa kaiken netissä surffailulta säästyneen ajan kulutettua nyt, kun kaikki tentitkin ovat ohitse. Esimerkiksi kämppiksen leffakokoelma on tullut kovaan kulutukseen viime aikoina.
Ja miksi meillä ei ole vielä nettiä? Noh. Täkäläisen nettiliittymän avaaminen ei vissiin ole mikään yksinkertainen homma, sillä keskimääräinen aika, joka siihen kuluu on noin kuukausi. Yhden brittikaverini kämppä oli saanut odottaa nettiä neljä (!!!) kuukautta, ennen kuin modeemi saapui iltoja piristämään. Kävimme kämppiksen kanssa tässä pari viikkoa sitten kyselemässä, jokohan kohta pääsisimme surffaamaan netissä ja italialaiseen tyyliin operaattorin tyyppi vakuutteli "joo, joo 7-10 päivää kestää vielä." Siinä kun tivasimme, että ihanko varmasti saadaan helmikuun loppuun mennessä netti, tokaisi tyyppi kuitenkin, ettei siitä mitään varmuutta ole. Ja niinpä nyt tänäänkin 7.3. olemme ilman nettiä. Huoh.
Mutta ei tässä ilmojen lämmetessä haittaa niin kauheasti, ettei netti pelaakaan. Aina voi lähteä ulos, kun aurinko paistaa ja lämpötilat alkavat olla yli 15 asteen luokkaa. Myös isä ja äiti kävivät vierailulla tällä viikolla ja täydensivät kaurahiutale- ja karkkivarastot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti