Täällä taas

Nyt kun sain vihdoin sen tammikuun alun tentin läpi, voin päivittää tänne jotain :) Eli tänään oli elämäni ensimmäinen suullinen tentti. Tentti, joka aiheutti suurta stressiä ja paniikkia ja ahdistusta. Nyt se on ohi ja läpäisty arvosanalla 26/30, joka luokitellaan italialaisittain erittäin hyväksi! JEE! Arvosanaluokittelu menee täällä seuraavanlaisesti:

Erinomainen 29-30
Erittäin hyvä 26-28
Hyvä 23-25
Tyydyttävä 20-22
Heikko 18-19

Eli 30 on maksimi ja 18 pääsee vielä läpi.

Luulen, että proffa oli minua kohtaan hyvin lempeä, sillä mietin hölmistyneenä useassa kohtaa vastauksiani ja tarvitsin myös täsmentäviä kysymyksiä. Tenttikysymykseni koskivat silikaattien rapautumisen vaikutusta veden koostumukseen ja maannoksen syntyyn. Ne oliva melko peruskysymyksiä, mutta ääneen ajattelu oli hankalaa. Onnekkaana sain myöskin tehdä tenttini italian sijaan englanniksi.

Ehkä pahin stressitekijä tässä suullisessa tentissä oli se, ettei yhtään tiennyt mitä odottaa. Olin aikaisemmin kuullut vaihtelevia kertomuksia suullisista tenteistä. Jotkut professorit ovat vaihto-opiskelijoita kohtaan hyvinkin lepsuja ja toiset puolestaan eivät meinaa päästää tentistä läpi millään. Onneksi tämä proffa ei ollut sellainen vaan laukoi jälleen vitsejä suomen kielen sanoista, jotka ovat italiaksi kirosanoja. Ja kertoi lisäksi, että Riina on yhden hyvin verisen ja pahan sisilialaisen mafioson sukunimi. Yritäpäs siinä sitten tehdä tenttiä vakavalla naamalla.

Ja koska kuvia en ole lisäillyt tänne pitkiin aikoihin laitan tähän nyt parhaat palat minun ja Johannan Venetsia-Bologna-Milano-kierroksesta!

VENETSIA

 Johanna ja kevään upeaa toppapukumuotia (puvut olivat luokkaa yli sata euroa)

 Kiivettiin myös Basilica di san Marcon ylätasolle. Tässä Piazza San Marco.

 Ja näkymä samalta tasanteelta toiseen suuntaan.

BOLOGNA

Bologna oli minulle uusi tuttavuus. En ollut aikaisemmin siellä käynyt. Pidin siitä, että kaupungin talot olivat kauniin puna-ruskeansävyisiä ja joka paikassa oli paljon holvikäytäviä.

 

 Palazzo Re Enzo

 Bolognassa huomasi jälleen, miten italialaiset tornit ovat aina enemmän tai vähemmän vinksallaan. Kaupungissa on useita torneja, jotka ovat oikeasti silmin nähden vinossa. Kuvasta sitä ei ehkä erota niin hyvin.

 PÖLLÖ!!

 Kyllä kemisti aina kemistin löytää. Tässä Johanna ja Luigi Galvani.

Piazza Maggiore ja Palazzo d'Accursio

MILANO

Myöskään Milanossa en rautatieasemaa ja lentokenttää lukuunottamatta ollut ennen käynyt. Kaupungista jäi minulle hyvin ristiriitaiset tunnelmat. Toisaalta se oli kaunis, mutta ihmisten paljous ja ryysis joka puolella ahdisti. Tosin Milanon Duomo on jo pelkästään yksi syy vierailla Milanossa. Onhan se hieno ja valtava goottilainen kirkko.

 Milanon Duomo. Mahtipontisen näköinen niin sisältä kuin ulkoakin. Ja kuten kuvasta näkyy, ihmisiä oli ihan liikaa. Koko ajan. Kaikkialla.

 

Duomo vähän eri suunnasta.

 Jälleen kerran Giuseppe Garibaldin patsas.

 Cairoli Castello

 Ratikkalinjojen langat muodostivat melkoisen verkon teiden ylle.